turnajaiset
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaturnajaiset (38) (monikollinen)
- (historia) länsieurooppalaisen ylhäisön järjestämä ja seuraama ratsumiesten kilpailu- ja kaksintaistelutapahtuma keskiajalla ja renessanssin aikana
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪urnɑˌjɑi̯set̪/
- tavutus: tur‧na‧jai‧set
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | turnajaiset |
| genetiivi | – | turnajaisten turnajaisien |
| partitiivi | – | turnajaisia |
| akkusatiivi | –; – |
turnajaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | turnajaisissa |
| elatiivi | – | turnajaisista |
| illatiivi | – | turnajaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | turnajaisilla |
| ablatiivi | – | turnajaisilta |
| allatiivi | – | turnajaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | turnajaisina |
| translatiivi | – | turnajaisiksi |
| abessiivi | – | turnajaisitta |
| instruktiivi | – | turnajaisin |
| komitatiivi | – | turnajaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | turnajaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
turnajais- | |
Etymologia
muokkaa< ruotsi < ranska[1]
Aiheesta muualla
muokkaa- turnajaiset Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.