turpas
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tiheä pallon muotoinen heinäkasvusto
- (murteellinen, oulunmurretta) turve
- Siinä kuokka heiluu ja turppaat lentää.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | turpas | turppaat |
genetiivi | turppaan | turppaiden turppaitten |
partitiivi | turpasta | turppaita |
akkusatiivi | turpas; turppaan |
turppaat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | turppaassa | turppaissa |
elatiivi | turppaasta | turppaista |
illatiivi | turppaaseen | turppaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | turppaalla | turppailla |
ablatiivi | turppaalta | turppailta |
allatiivi | turppaalle | turppaille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | turppaana | turppaina |
translatiivi | turppaaksi | turppaiksi |
abessiivi | turppaatta | turppaitta |
instruktiivi | – | turppain |
komitatiivi | – | turppaine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | turppaa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
turpas- |
Käännökset
muokkaa2. turve
Ks. turve |