turpoava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä turvota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turpoava turpoavat
genetiivi turpoavan turpoavien
(turpoavain)
partitiivi turpoavaa turpoavia
akkusatiivi turpoava; turpoavan turpoavat
sisäpaikallissijat
inessiivi turpoavassa turpoavissa
elatiivi turpoavasta turpoavista
illatiivi turpoavaan turpoaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi turpoavalla turpoavilla
ablatiivi turpoavalta turpoavilta
allatiivi turpoavalle turpoaville
muut sijamuodot
essiivi turpoavana turpoavina
translatiivi turpoavaksi turpoaviksi
abessiivi turpoavatta turpoavitta
instruktiivi turpoavin
komitatiivi turpoavine