turvonnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä turvota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turvonnut turvonneet
genetiivi turvonneen turvonneiden
turvonneitten
partitiivi turvonnutta turvonneita
akkusatiivi turvonnut; turvonneen turvonneet
sisäpaikallissijat
inessiivi turvonneessa turvonneissa
elatiivi turvonneesta turvonneista
illatiivi turvonneeseen turvonneisiin
turvonneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turvonneella turvonneilla
ablatiivi turvonneelta turvonneilta
allatiivi turvonneelle turvonneille
muut sijamuodot
essiivi turvonneena turvonneina
translatiivi turvonneeksi turvonneiksi
abessiivi turvonneetta turvonneitta
instruktiivi turvonnein
komitatiivi turvonneine