tutkailija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tutkailija (12)
- henkilö, joka tutkailee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ut̪kɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: tut‧kai‧li‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tutkailija | tutkailijat |
| genetiivi | tutkailijan | tutkailijoiden tutkailijoitten (tutkailijain) |
| partitiivi | tutkailijaa | tutkailijoita |
| akkusatiivi | tutkailija; tutkailijan |
tutkailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tutkailijassa | tutkailijoissa |
| elatiivi | tutkailijasta | tutkailijoista |
| illatiivi | tutkailijaan | tutkailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tutkailijalla | tutkailijoilla |
| ablatiivi | tutkailijalta | tutkailijoilta |
| allatiivi | tutkailijalle | tutkailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tutkailijana | tutkailijoina |
| translatiivi | tutkailijaksi | tutkailijoiksi |
| abessiivi | tutkailijatta | tutkailijoitta |
| instruktiivi | – | tutkailijoin |
| komitatiivi | – | tutkailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tutkailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka tutkailee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- tutkailija Kielitoimiston sanakirjassa