tutkailija

Suomi

Substantiivi

tutkailija (12)

henkilö, joka tutkailee

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ut̪kɑi̯ˌlijɑ/
tavutus: tut‧kai‧li‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tutkailija	tutkailijat
genetiivi	tutkailijan	tutkailijoiden tutkailijoitten (tutkailijain)
partitiivi	tutkailijaa	tutkailijoita
akkusatiivi	tutkailija; tutkailijan	tutkailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	tutkailijassa	tutkailijoissa
elatiivi	tutkailijasta	tutkailijoista
illatiivi	tutkailijaan	tutkailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tutkailijalla	tutkailijoilla
ablatiivi	tutkailijalta	tutkailijoilta
allatiivi	tutkailijalle	tutkailijoille
muut sijamuodot
essiivi	tutkailijana	tutkailijoina
translatiivi	tutkailijaksi	tutkailijoiksi
abessiivi	tutkailijatta	tutkailijoitta
instruktiivi	–	tutkailijoin
komitatiivi	–	tutkailijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tutkailija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka tutkailee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tutkailija Kielitoimiston sanakirjassa