tutkielma
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- asiateksti, joka on määräaiheesta laadittu tutkimusraportti tai suppeahko pohtiva kirjoitus, tutkielmaessee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ut̪kiˌelmɑ/
- tavutus: tut‧ki‧el‧ma
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tutkielma | tutkielmat |
genetiivi | tutkielman | tutkielmien (tutkielmain) |
partitiivi | tutkielmaa | tutkielmia |
akkusatiivi | tutkielma; tutkielman |
tutkielmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tutkielmassa | tutkielmissa |
elatiivi | tutkielmasta | tutkielmista |
illatiivi | tutkielmaan | tutkielmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tutkielmalla | tutkielmilla |
ablatiivi | tutkielmalta | tutkielmilta |
allatiivi | tutkielmalle | tutkielmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tutkielmana | tutkielmina |
translatiivi | tutkielmaksi | tutkielmiksi |
abessiivi | tutkielmatta | tutkielmitta |
instruktiivi | – | tutkielmin |
komitatiivi | – | tutkielmine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tutkielma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. asiateksti, joka on määräaiheesta laadittu tutkimusraportti tai suppeahko pohtiva kirjoitus
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
alastontutkielma, laudaturtutkielma, luonnetutkielma
Aiheesta muualla muokkaa
- tutkielma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10