tuultuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuultuminen (38)
- teonnimi verbistä tuultua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuultuminen | tuultumiset |
genetiivi | tuultumisen | tuultumisten tuultumisien |
partitiivi | tuultumista | tuultumisia |
akkusatiivi | tuultuminen; tuultumisen |
tuultumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuultumisessa | tuultumisissa |
elatiivi | tuultumisesta | tuultumisista |
illatiivi | tuultumiseen | tuultumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuultumisella | tuultumisilla |
ablatiivi | tuultumiselta | tuultumisilta |
allatiivi | tuultumiselle | tuultumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuultumisena (tuultumisna) |
tuultumisina |
translatiivi | tuultumiseksi | tuultumisiksi |
abessiivi | tuultumisetta | tuultumisitta |
instruktiivi | – | tuultumisin |
komitatiivi | – | tuultumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuultumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuultumis- |