Substantiivi

muokkaa

tuumailu (2)

  1. tuumaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uːmɑi̯lu/
  • tavutus: tuu‧mai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuumailu tuumailut
genetiivi tuumailun tuumailujen
tuumailuiden
tuumailuitten
partitiivi tuumailua tuumailuita
tuumailuja
akkusatiivi tuumailu;
tuumailun
tuumailut
sisäpaikallissijat
inessiivi tuumailussa tuumailuissa
elatiivi tuumailusta tuumailuista
illatiivi tuumailuun tuumailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuumailulla tuumailuilla
ablatiivi tuumailulta tuumailuilta
allatiivi tuumailulle tuumailuille
muut sijamuodot
essiivi tuumailuna tuumailuina
translatiivi tuumailuksi tuumailuiksi
abessiivi tuumailutta tuumailuitta
instruktiivi tuumailuin
komitatiivi tuumailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuumailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi tuumailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa