tuuppiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuuppiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tuuppia
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuuppiva | tuuppivat |
genetiivi | tuuppivan | tuuppivien (tuuppivain) |
partitiivi | tuuppivaa | tuuppivia |
akkusatiivi | tuuppiva; tuuppivan | tuuppivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuuppivassa | tuuppivissa |
elatiivi | tuuppivasta | tuuppivista |
illatiivi | tuuppivaan | tuuppiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuuppivalla | tuuppivilla |
ablatiivi | tuuppivalta | tuuppivilta |
allatiivi | tuuppivalle | tuuppiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuuppivana | tuuppivina |
translatiivi | tuuppivaksi | tuuppiviksi |
abessiivi | tuuppivatta | tuuppivitta |
instruktiivi | – | tuuppivin |
komitatiivi | – | tuuppivine |