tuuraava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuuraava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tuurata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuuraava | tuuraavat |
| genetiivi | tuuraavan | tuuraavien (tuuraavain) |
| partitiivi | tuuraavaa | tuuraavia |
| akkusatiivi | tuuraava; tuuraavan | tuuraavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuuraavassa | tuuraavissa |
| elatiivi | tuuraavasta | tuuraavista |
| illatiivi | tuuraavaan | tuuraaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuuraavalla | tuuraavilla |
| ablatiivi | tuuraavalta | tuuraavilta |
| allatiivi | tuuraavalle | tuuraaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuuraavana | tuuraavina |
| translatiivi | tuuraavaksi | tuuraaviksi |
| abessiivi | tuuraavatta | tuuraavitta |
| instruktiivi | – | tuuraavin |
| komitatiivi | – | tuuraavine |