työllistäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatyöllistäjä (10)
- yritys, henkilö tai muu taho, joka työllistää
- Posti on Suomen suurin työllistäjä.
Etymologia
muokkaaverbi työllistää + johdin -jä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | työllistäjä | työllistäjät |
| genetiivi | työllistäjän | työllistäjien (työllistäjäin) |
| partitiivi | työllistäjää | työllistäjiä |
| akkusatiivi | työllistäjä; työllistäjän |
työllistäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | työllistäjässä | työllistäjissä |
| elatiivi | työllistäjästä | työllistäjistä |
| illatiivi | työllistäjään | työllistäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | työllistäjällä | työllistäjillä |
| ablatiivi | työllistäjältä | työllistäjiltä |
| allatiivi | työllistäjälle | työllistäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | työllistäjänä | työllistäjinä |
| translatiivi | työllistäjäksi | työllistäjiksi |
| abessiivi | työllistäjättä | työllistäjittä |
| instruktiivi | – | työllistäjin |
| komitatiivi | – | työllistäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | työllistäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. yritys, henkilö tai muu taho, joka työllistää
|