työntäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatyöntäjä (10)
- henkilö, joka työntää
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪yø̯nt̪æjæ/
- tavutus: työn‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | työntäjä | työntäjät |
genetiivi | työntäjän | työntäjien (työntäjäin) |
partitiivi | työntäjää | työntäjiä |
akkusatiivi | työntäjä; työntäjän |
työntäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | työntäjässä | työntäjissä |
elatiivi | työntäjästä | työntäjistä |
illatiivi | työntäjään | työntäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | työntäjällä | työntäjillä |
ablatiivi | työntäjältä | työntäjiltä |
allatiivi | työntäjälle | työntäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | työntäjänä | työntäjinä |
translatiivi | työntäjäksi | työntäjiksi |
abessiivi | työntäjättä | työntäjittä |
instruktiivi | – | työntäjin |
komitatiivi | – | työntäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | työntäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka työntää
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- työntäjä Kielitoimiston sanakirjassa