tyhjääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatyhjääminen (38)
- teonnimi verbistä tyhjätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyhjääminen | tyhjäämiset |
| genetiivi | tyhjäämisen | tyhjäämisten tyhjäämisien |
| partitiivi | tyhjäämistä | tyhjäämisiä |
| akkusatiivi | tyhjääminen; tyhjäämisen |
tyhjäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyhjäämisessä | tyhjäämisissä |
| elatiivi | tyhjäämisestä | tyhjäämisistä |
| illatiivi | tyhjäämiseen | tyhjäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyhjäämisellä | tyhjäämisillä |
| ablatiivi | tyhjäämiseltä | tyhjäämisiltä |
| allatiivi | tyhjäämiselle | tyhjäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyhjäämisenä (tyhjäämisnä) |
tyhjäämisinä |
| translatiivi | tyhjäämiseksi | tyhjäämisiksi |
| abessiivi | tyhjäämisettä | tyhjäämisittä |
| instruktiivi | – | tyhjäämisin |
| komitatiivi | – | tyhjäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyhjäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tyhjäämis- | |