Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tylyys (40)

  1. se, että on tyly

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ylyːs/
  • tavutus: ty‧lyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tylyys tylyydet
genetiivi tylyyden tylyyksien
partitiivi tylyyttä tylyyksiä
akkusatiivi tylyys;
tylyyden
tylyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi tylyydessä tylyyksissä
elatiivi tylyydestä tylyyksistä
illatiivi tylyyteen tylyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tylyydellä tylyyksillä
ablatiivi tylyydeltä tylyyksiltä
allatiivi tylyydelle tylyyksille
muut sijamuodot
essiivi tylyytenä tylyyksinä
translatiivi tylyydeksi tylyyksiksi
abessiivi tylyydettä tylyyksittä
instruktiivi tylyyksin
komitatiivi tylyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tylyyde-
vahva vartalo tylyyte-
konsonantti-
vartalo
tylyyt-

Etymologia muokkaa

sanan tyly vartalosta tyl- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • tylyys Kielitoimiston sanakirjassa