tympiintyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatympiintyminen (38)
- teonnimi verbistä tympiintyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tympiintyminen | tympiintymiset |
genetiivi | tympiintymisen | tympiintymisten tympiintymisien |
partitiivi | tympiintymistä | tympiintymisiä |
akkusatiivi | tympiintyminen; tympiintymisen |
tympiintymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tympiintymisessä | tympiintymisissä |
elatiivi | tympiintymisestä | tympiintymisistä |
illatiivi | tympiintymiseen | tympiintymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tympiintymisellä | tympiintymisillä |
ablatiivi | tympiintymiseltä | tympiintymisiltä |
allatiivi | tympiintymiselle | tympiintymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tympiintymisenä (tympiintymisnä) |
tympiintymisinä |
translatiivi | tympiintymiseksi | tympiintymisiksi |
abessiivi | tympiintymisettä | tympiintymisittä |
instruktiivi | – | tympiintymisin |
komitatiivi | – | tympiintymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tympiintymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tympiintymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi tympiintyä + johdin -minen