tyrehtyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatyrehtyminen (38)
- teonnimi verbistä tyrehtyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tyrehtyminen | tyrehtymiset |
genetiivi | tyrehtymisen | tyrehtymisten tyrehtymisien |
partitiivi | tyrehtymistä | tyrehtymisiä |
akkusatiivi | tyrehtyminen; tyrehtymisen |
tyrehtymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tyrehtymisessä | tyrehtymisissä |
elatiivi | tyrehtymisestä | tyrehtymisistä |
illatiivi | tyrehtymiseen | tyrehtymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tyrehtymisellä | tyrehtymisillä |
ablatiivi | tyrehtymiseltä | tyrehtymisiltä |
allatiivi | tyrehtymiselle | tyrehtymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tyrehtymisenä (tyrehtymisnä) |
tyrehtymisinä |
translatiivi | tyrehtymiseksi | tyrehtymisiksi |
abessiivi | tyrehtymisettä | tyrehtymisittä |
instruktiivi | – | tyrehtymisin |
komitatiivi | – | tyrehtymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tyrehtymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tyrehtymis- |