tyrmännyt

Suomi

tyrmännyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tyrmännyt	tyrmänneet
genetiivi	tyrmänneen	tyrmänneiden tyrmänneitten
partitiivi	tyrmännyttä	tyrmänneitä
akkusatiivi	tyrmännyt; tyrmänneen	tyrmänneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tyrmänneessä	tyrmänneissä
elatiivi	tyrmänneestä	tyrmänneistä
illatiivi	tyrmänneeseen	tyrmänneisiin tyrmänneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tyrmänneellä	tyrmänneillä
ablatiivi	tyrmänneeltä	tyrmänneiltä
allatiivi	tyrmänneelle	tyrmänneille
muut sijamuodot
essiivi	tyrmänneenä	tyrmänneinä
translatiivi	tyrmänneeksi	tyrmänneiksi
abessiivi	tyrmänneettä	tyrmänneittä
instruktiivi	–	tyrmännein
komitatiivi	–	tyrmänneine
vartalot
vokaalivartalo	tyrmännee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tyrmännyt-