Adjektiivi

muokkaa

tyydyttävä (10) (komparatiivi tyydyttävämpi, superlatiivi tyydyttävin) (taivutus [luo])

  1. kelvollinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪yːdyt̪ˌt̪æʋæ/
  • tavutus: tyy‧dyt‧tä‧vä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epätyydyttävä

Aiheesta muualla

muokkaa

tyydyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä tyytyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyydyttävä tyydyttävät
genetiivi tyydyttävän tyydyttävien
(tyydyttäväin)
partitiivi tyydyttävää tyydyttäviä
akkusatiivi tyydyttävä; tyydyttävän tyydyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi tyydyttävässä tyydyttävissä
elatiivi tyydyttävästä tyydyttävistä
illatiivi tyydyttävään tyydyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyydyttävällä tyydyttävillä
ablatiivi tyydyttävältä tyydyttäviltä
allatiivi tyydyttävälle tyydyttäville
muut sijamuodot
essiivi tyydyttävänä tyydyttävinä
translatiivi tyydyttäväksi tyydyttäviksi
abessiivi tyydyttävättä tyydyttävittä
instruktiivi tyydyttävin
komitatiivi tyydyttävine

tyydyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tyydyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyydyttävä tyydyttävät
genetiivi tyydyttävän tyydyttävien
(tyydyttäväin)
partitiivi tyydyttävää tyydyttäviä
akkusatiivi tyydyttävä; tyydyttävän tyydyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi tyydyttävässä tyydyttävissä
elatiivi tyydyttävästä tyydyttävistä
illatiivi tyydyttävään tyydyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyydyttävällä tyydyttävillä
ablatiivi tyydyttävältä tyydyttäviltä
allatiivi tyydyttävälle tyydyttäville
muut sijamuodot
essiivi tyydyttävänä tyydyttävinä
translatiivi tyydyttäväksi tyydyttäviksi
abessiivi tyydyttävättä tyydyttävittä
instruktiivi tyydyttävin
komitatiivi tyydyttävine