Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ufoilu (2)

  1. ufoileminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈufoi̯lu/
  • tavutus: u‧foi‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ufoilu ufoilut
genetiivi ufoilun ufoilujen
ufoiluiden
ufoiluitten
partitiivi ufoilua ufoiluita
ufoiluja
akkusatiivi ufoilu;
ufoilun
ufoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi ufoilussa ufoiluissa
elatiivi ufoilusta ufoiluista
illatiivi ufoiluun ufoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ufoilulla ufoiluilla
ablatiivi ufoilulta ufoiluilta
allatiivi ufoilulle ufoiluille
muut sijamuodot
essiivi ufoiluna ufoiluina
translatiivi ufoiluksi ufoiluiksi
abessiivi ufoilutta ufoiluitta
instruktiivi ufoiluin
komitatiivi ufoiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ufoilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ufoilu Kielitoimiston sanakirjassa