uhkailu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauhkailu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuhkɑi̯lu/
- tavutus: uh‧kai‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uhkailu | uhkailut |
genetiivi | uhkailun | uhkailujen uhkailuiden uhkailuitten |
partitiivi | uhkailua | uhkailuita uhkailuja |
akkusatiivi | uhkailu; uhkailun |
uhkailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uhkailussa | uhkailuissa |
elatiivi | uhkailusta | uhkailuista |
illatiivi | uhkailuun | uhkailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uhkailulla | uhkailuilla |
ablatiivi | uhkailulta | uhkailuilta |
allatiivi | uhkailulle | uhkailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uhkailuna | uhkailuina |
translatiivi | uhkailuksi | uhkailuiksi |
abessiivi | uhkailutta | uhkailuitta |
instruktiivi | – | uhkailuin |
komitatiivi | – | uhkailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uhkailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. uhkaileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |