uikku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jokin suvun Podiceps-suvun vesilinnuista
- (slangia, Tampere) uimahalli
- Eilen olin taas mielestäni superreipas, kun päätin mennä heti töitten jälkeen uikkuun ja taas kävellen! (Kummitäti-blogi)
- Ja vaikka siinä vaiheessa kun uikkuun pääsimme oli aamun vauvauinneista jo kolmisen tuntia, olivat pikkualtaat onneksi edelleen ihanan lämpöisiä. (Nasun Asu -blogi)
- (lähinnä monikossa) uikkujen heimon (Podicipedidae) laji tai yksilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈui̯kːu/
- tavutus: uik‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uikku | uikut |
genetiivi | uikun | uikkujen |
partitiivi | uikkua | uikkuja |
akkusatiivi | uikku; uikun |
uikut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uikussa | uikuissa |
elatiivi | uikusta | uikuista |
illatiivi | uikkuun | uikkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uikulla | uikuilla |
ablatiivi | uikulta | uikuilta |
allatiivi | uikulle | uikuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uikkuna | uikkuina |
translatiivi | uikuksi | uikuiksi |
abessiivi | uikutta | uikuitta |
instruktiivi | – | uikuin |
komitatiivi | – | uikkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | uiku- | |
vahva vartalo | uikku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaOnomatopoeettinen ui-interjektioon perustuva sana.[1] Sanan ensi maininta kirjakielessä on Christfrid Gananderin sanakirjassa Nytt Finskt Lexicon 1787 (muodossa uiku).[2]
Käännökset
muokkaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaalaotrajärvenuikku, andienuikku, atitlaninuikku, australianuikku, hopeauikku, huppu-uikku, isouikku, juninjärvenuikku, kääpiöuikku, madagaskarinuikku, meksikonuikku, mustakaulauikku, mustakurkku-uikku, mustaniskauikku, paksunokkauikku, pikku-uikku, pitkäkaulauikku, silkkiuikku, titicacanuikku, uudenseelanninuikku, valkotöyhtöuikku
Aiheesta muualla
muokkaa- uikku Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 279. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.