Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uimala (12)[1]

  1. uimapaikka
    Seurasaaren länsirannalle rakennettiin uimala vuonna 1906 kaupunkilaisten auringonottopaikaksi.
    Helsinki saattaa saada kelluvat uimalat sekä Katajanokalle että Töölönlahdelle. (hs.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈui̯mɑlɑ/
  • tavutus: ui‧ma‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uimala uimalat
genetiivi uimalan uimaloiden
uimaloitten
(uimalain)
partitiivi uimalaa uimaloita
akkusatiivi uimala;
uimalan
uimalat
sisäpaikallissijat
inessiivi uimalassa uimaloissa
elatiivi uimalasta uimaloista
illatiivi uimalaan uimaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uimalalla uimaloilla
ablatiivi uimalalta uimaloilta
allatiivi uimalalle uimaloille
muut sijamuodot
essiivi uimalana uimaloina
translatiivi uimalaksi uimaloiksi
abessiivi uimalatta uimaloitta
instruktiivi uimaloin
komitatiivi uimaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uimala-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

maauimala

Aiheesta muualla muokkaa

  • uimala Kielitoimiston sanakirjassa
  • uimala Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12