Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uimari (6)

  1. henkilö, joka ui

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈui̯mɑri/
  • tavutus: ui‧ma‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uimari uimarit
genetiivi uimarin uimarien
uimareiden
uimareitten
partitiivi uimaria uimareita
uimareja
akkusatiivi uimari;
uimarin
uimarit
sisäpaikallissijat
inessiivi uimarissa uimareissa
elatiivi uimarista uimareista
illatiivi uimariin uimareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uimarilla uimareilla
ablatiivi uimarilta uimareilta
allatiivi uimarille uimareille
muut sijamuodot
essiivi uimarina uimareina
translatiivi uimariksi uimareiksi
abessiivi uimaritta uimareitta
instruktiivi uimarein
komitatiivi uimareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uimari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • uimari Kielitoimiston sanakirjassa