uinahdus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈui̯nɑhdus/
- tavutus: ui‧nah‧dus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uinahdus | uinahdukset |
genetiivi | uinahduksen | uinahdusten uinahduksien |
partitiivi | uinahdusta | uinahduksia |
akkusatiivi | uinahdus; uinahduksen |
uinahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uinahduksessa | uinahduksissa |
elatiivi | uinahduksesta | uinahduksista |
illatiivi | uinahdukseen | uinahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uinahduksella | uinahduksilla |
ablatiivi | uinahdukselta | uinahduksilta |
allatiivi | uinahdukselle | uinahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uinahduksena | uinahduksina |
translatiivi | uinahdukseksi | uinahduksiksi |
abessiivi | uinahduksetta | uinahduksitta |
instruktiivi | – | uinahduksin |
komitatiivi | – | uinahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uinahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uinahdus- |
Aiheesta muualla
muokkaa- uinahdus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39