ujosteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaujosteleminen (38)
- teonnimi verbistä ujostella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ujosteleminen | ujostelemiset |
| genetiivi | ujostelemisen | ujostelemisten ujostelemisien |
| partitiivi | ujostelemista | ujostelemisia |
| akkusatiivi | ujosteleminen; ujostelemisen |
ujostelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ujostelemisessa | ujostelemisissa |
| elatiivi | ujostelemisesta | ujostelemisista |
| illatiivi | ujostelemiseen | ujostelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ujostelemisella | ujostelemisilla |
| ablatiivi | ujostelemiselta | ujostelemisilta |
| allatiivi | ujostelemiselle | ujostelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ujostelemisena (ujostelemisna) |
ujostelemisina |
| translatiivi | ujostelemiseksi | ujostelemisiksi |
| abessiivi | ujostelemisetta | ujostelemisitta |
| instruktiivi | – | ujostelemisin |
| komitatiivi | – | ujostelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ujostelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ujostelemis- | |