uljuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
uljuus (40)
- se, että on uljas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈuljuːs/
- tavutus: ul‧juus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uljuus | uljuudet |
| genetiivi | uljuuden | uljuuksien |
| partitiivi | uljuutta | uljuuksia |
| akkusatiivi | uljuus; uljuuden |
uljuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uljuudessa | uljuuksissa |
| elatiivi | uljuudesta | uljuuksista |
| illatiivi | uljuuteen | uljuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uljuudella | uljuuksilla |
| ablatiivi | uljuudelta | uljuuksilta |
| allatiivi | uljuudelle | uljuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uljuutena | uljuuksina |
| translatiivi | uljuudeksi | uljuuksiksi |
| abessiivi | uljuudetta | uljuuksitta |
| instruktiivi | – | uljuuksin |
| komitatiivi | – | uljuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | uljuude- | |
| vahva vartalo | uljuute- | |
| konsonantti- vartalo |
uljuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan uljas vartalosta ulj- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on uljas
|
Aiheesta muualla muokkaa
- uljuus Kielitoimiston sanakirjassa