Substantiivi

muokkaa

uljuus (40)

  1. se, että on uljas

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuljuːs/
  • tavutus: ul‧juus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uljuus uljuudet
genetiivi uljuuden uljuuksien
partitiivi uljuutta uljuuksia
akkusatiivi uljuus;
uljuuden
uljuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi uljuudessa uljuuksissa
elatiivi uljuudesta uljuuksista
illatiivi uljuuteen uljuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uljuudella uljuuksilla
ablatiivi uljuudelta uljuuksilta
allatiivi uljuudelle uljuuksille
muut sijamuodot
essiivi uljuutena uljuuksina
translatiivi uljuudeksi uljuuksiksi
abessiivi uljuudetta uljuuksitta
instruktiivi uljuuksin
komitatiivi uljuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo uljuude-
vahva vartalo uljuute-
konsonantti-
vartalo
uljuut-

Etymologia

muokkaa

sanan uljas vartalosta ulj- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • uljuus Kielitoimiston sanakirjassa