ulkoileva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
ulkoileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ulkoilla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulkoileva | ulkoilevat |
| genetiivi | ulkoilevan | ulkoilevien (ulkoilevain) |
| partitiivi | ulkoilevaa | ulkoilevia |
| akkusatiivi | ulkoileva; ulkoilevan | ulkoilevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulkoilevassa | ulkoilevissa |
| elatiivi | ulkoilevasta | ulkoilevista |
| illatiivi | ulkoilevaan | ulkoileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulkoilevalla | ulkoilevilla |
| ablatiivi | ulkoilevalta | ulkoilevilta |
| allatiivi | ulkoilevalle | ulkoileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulkoilevana | ulkoilevina |
| translatiivi | ulkoilevaksi | ulkoileviksi |
| abessiivi | ulkoilevatta | ulkoilevitta |
| instruktiivi | – | ulkoilevin |
| komitatiivi | – | ulkoilevine |