ulkoilutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaulkoilutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈulkoi̯ˌlut̪us/
- tavutus: ul‧koi‧lu‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulkoilutus | ulkoilutukset |
genetiivi | ulkoilutuksen | ulkoilutusten ulkoilutuksien |
partitiivi | ulkoilutusta | ulkoilutuksia |
akkusatiivi | ulkoilutus; ulkoilutuksen |
ulkoilutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulkoilutuksessa | ulkoilutuksissa |
elatiivi | ulkoilutuksesta | ulkoilutuksista |
illatiivi | ulkoilutukseen | ulkoilutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulkoilutuksella | ulkoilutuksilla |
ablatiivi | ulkoilutukselta | ulkoilutuksilta |
allatiivi | ulkoilutukselle | ulkoilutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulkoilutuksena | ulkoilutuksina |
translatiivi | ulkoilutukseksi | ulkoilutuksiksi |
abessiivi | ulkoilutuksetta | ulkoilutuksitta |
instruktiivi | – | ulkoilutuksin |
komitatiivi | – | ulkoilutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ulkoilutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ulkoilutus- |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä ulkoiluttaa (ulkoilut- + -us)
Käännökset
muokkaa1. ulkoiluttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- ulkoilutus Kielitoimiston sanakirjassa