uloin
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
uloin (36) (superlatiivinen, ei positiivimuotoa; komparatiivi ulompi)
- eniten ulkopuolella sijaitseva
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈuloi̯n/
- tavutus: u‧loin
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uloin | uloimmat |
| genetiivi | uloimman | uloimpien ulointen (uloimpain) |
| partitiivi | ulointa | uloimpia |
| akkusatiivi | uloin; uloimman | uloimmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uloimmassa | uloimmissa |
| elatiivi | uloimmasta | uloimmista |
| illatiivi | uloimpaan | uloimpiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uloimmalla | uloimmilla |
| ablatiivi | uloimmalta | uloimmilta |
| allatiivi | uloimmalle | uloimmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uloimpana (uloinna) |
uloimpina |
| translatiivi | uloimmaksi | uloimmiksi |
| abessiivi | uloimmatta | uloimmitta |
| instruktiivi | – | uloimmin |
| komitatiivi | – | uloimpine |
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
- (eniten ulkopuolella sijaitseva) sisin
Aiheesta muualla muokkaa
- uloin Kielitoimiston sanakirjassa