uloin
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaauloin (36) (superlatiivinen, ei positiivimuotoa; komparatiivi ulompi)
- eniten ulkopuolella sijaitseva
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈuloi̯n/
- tavutus: u‧loin
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uloin | uloimmat |
genetiivi | uloimman | uloimpien ulointen (uloimpain) |
partitiivi | ulointa | uloimpia |
akkusatiivi | uloin; uloimman | uloimmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uloimmassa | uloimmissa |
elatiivi | uloimmasta | uloimmista |
illatiivi | uloimpaan | uloimpiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uloimmalla | uloimmilla |
ablatiivi | uloimmalta | uloimmilta |
allatiivi | uloimmalle | uloimmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uloimpana (uloinna) |
uloimpina |
translatiivi | uloimmaksi | uloimmiksi |
abessiivi | uloimmatta | uloimmitta |
instruktiivi | – | uloimmin |
komitatiivi | – | uloimpine |
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaa- (eniten ulkopuolella sijaitseva) sisin
Aiheesta muualla
muokkaa- uloin Kielitoimiston sanakirjassa