Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ummetus (39)[1]

  1. (lääketiede) ruoansulatuselimistön toimintahäiriö, jossa suoliston toiminta hidastuu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈumːet̪us/
  • tavutus: um‧me‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ummetus ummetukset
genetiivi ummetuksen ummetusten
ummetuksien
partitiivi ummetusta ummetuksia
akkusatiivi ummetus;
ummetuksen
ummetukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ummetuksessa ummetuksissa
elatiivi ummetuksesta ummetuksista
illatiivi ummetukseen ummetuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ummetuksella ummetuksilla
ablatiivi ummetukselta ummetuksilta
allatiivi ummetukselle ummetuksille
muut sijamuodot
essiivi ummetuksena ummetuksina
translatiivi ummetukseksi ummetuksiksi
abessiivi ummetuksetta ummetuksitta
instruktiivi ummetuksin
komitatiivi ummetuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ummetukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ummetus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ummetus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39