unhoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaunhoittaminen (38)
- teonnimi verbistä unhoittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | unhoittaminen | unhoittamiset |
genetiivi | unhoittamisen | unhoittamisten unhoittamisien |
partitiivi | unhoittamista | unhoittamisia |
akkusatiivi | unhoittaminen; unhoittamisen |
unhoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | unhoittamisessa | unhoittamisissa |
elatiivi | unhoittamisesta | unhoittamisista |
illatiivi | unhoittamiseen | unhoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | unhoittamisella | unhoittamisilla |
ablatiivi | unhoittamiselta | unhoittamisilta |
allatiivi | unhoittamiselle | unhoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | unhoittamisena (unhoittamisna) |
unhoittamisina |
translatiivi | unhoittamiseksi | unhoittamisiksi |
abessiivi | unhoittamisetta | unhoittamisitta |
instruktiivi | – | unhoittamisin |
komitatiivi | – | unhoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | unhoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
unhoittamis- |