unisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaunisuus (40)
- se, että on uninen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈunisuːs/
- tavutus: u‧ni‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | unisuus | unisuudet |
genetiivi | unisuuden | unisuuksien |
partitiivi | unisuutta | unisuuksia |
akkusatiivi | unisuus; unisuuden |
unisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | unisuudessa | unisuuksissa |
elatiivi | unisuudesta | unisuuksista |
illatiivi | unisuuteen | unisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | unisuudella | unisuuksilla |
ablatiivi | unisuudelta | unisuuksilta |
allatiivi | unisuudelle | unisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | unisuutena | unisuuksina |
translatiivi | unisuudeksi | unisuuksiksi |
abessiivi | unisuudetta | unisuuksitta |
instruktiivi | – | unisuuksin |
komitatiivi | – | unisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | unisuude- | |
vahva vartalo | unisuute- | |
konsonantti- vartalo |
unisuut- |
Etymologia
muokkaasanan uninen vartalosta unis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on uninen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- unisuus Kielitoimiston sanakirjassa