unkarintaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaunkarintaminen (38)
- teonnimi verbistä unkarintaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | unkarintaminen | unkarintamiset |
| genetiivi | unkarintamisen | unkarintamisten unkarintamisien |
| partitiivi | unkarintamista | unkarintamisia |
| akkusatiivi | unkarintaminen; unkarintamisen |
unkarintamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | unkarintamisessa | unkarintamisissa |
| elatiivi | unkarintamisesta | unkarintamisista |
| illatiivi | unkarintamiseen | unkarintamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | unkarintamisella | unkarintamisilla |
| ablatiivi | unkarintamiselta | unkarintamisilta |
| allatiivi | unkarintamiselle | unkarintamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | unkarintamisena (unkarintamisna) |
unkarintamisina |
| translatiivi | unkarintamiseksi | unkarintamisiksi |
| abessiivi | unkarintamisetta | unkarintamisitta |
| instruktiivi | – | unkarintamisin |
| komitatiivi | – | unkarintamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | unkarintamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
unkarintamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi unkarintaa + johdin -minen