unohdus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tila jossa jokin on unohdettu
- vajota unohduksiin, joutua unohduksiin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈunohdus/
- tavutus: u‧noh‧dus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | unohdus | unohdukset |
genetiivi | unohduksen | unohdusten unohduksien |
partitiivi | unohdusta | unohduksia |
akkusatiivi | unohdus; unohduksen |
unohdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | unohduksessa | unohduksissa |
elatiivi | unohduksesta | unohduksista |
illatiivi | unohdukseen | unohduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | unohduksella | unohduksilla |
ablatiivi | unohdukselta | unohduksilta |
allatiivi | unohdukselle | unohduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | unohduksena | unohduksina |
translatiivi | unohdukseksi | unohduksiksi |
abessiivi | unohduksetta | unohduksitta |
instruktiivi | – | unohduksin |
komitatiivi | – | unohduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | unohdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
unohdus- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (runollinen) unho
Aiheesta muualla
muokkaa- unohdus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39