Substantiivi

muokkaa

unohtelu (2)

  1. unohteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈunohˌt̪elu/
  • tavutus: u‧noh‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi unohtelu unohtelut
genetiivi unohtelun unohtelujen
unohteluiden
unohteluitten
partitiivi unohtelua unohteluita
unohteluja
akkusatiivi unohtelu;
unohtelun
unohtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi unohtelussa unohteluissa
elatiivi unohtelusta unohteluista
illatiivi unohteluun unohteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi unohtelulla unohteluilla
ablatiivi unohtelulta unohteluilta
allatiivi unohtelulle unohteluille
muut sijamuodot
essiivi unohteluna unohteluina
translatiivi unohteluksi unohteluiksi
abessiivi unohtelutta unohteluitta
instruktiivi unohteluin
komitatiivi unohteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo unohtelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi unohdella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa