Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

urbaanius (40)[1]

  1. se, että on urbaani

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈurbɑːˌnius/ tai /ˈurbɑːniu̯s/
  • tavutus: ur‧baa‧ni‧us / ur‧baa‧nius

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urbaanius urbaaniudet
genetiivi urbaaniuden urbaaniuksien
partitiivi urbaaniutta urbaaniuksia
akkusatiivi urbaanius;
urbaaniuden
urbaaniudet
sisäpaikallissijat
inessiivi urbaaniudessa urbaaniuksissa
elatiivi urbaaniudesta urbaaniuksista
illatiivi urbaaniuteen urbaaniuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi urbaaniudella urbaaniuksilla
ablatiivi urbaaniudelta urbaaniuksilta
allatiivi urbaaniudelle urbaaniuksille
muut sijamuodot
essiivi urbaaniutena urbaaniuksina
translatiivi urbaaniudeksi urbaaniuksiksi
abessiivi urbaaniudetta urbaaniuksitta
instruktiivi urbaaniuksin
komitatiivi urbaaniuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo urbaaniude-
vahva vartalo urbaaniute-
konsonantti-
vartalo
urbaaniut-

Etymologia muokkaa

sanan urbaani vartalosta urbaani- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40