Substantiivi

muokkaa

urologi (5)[1]

  1. virtsa- ja miestentautien erikoislääkäri

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuroˌlogi/
  • tavutus: u‧ro‧lo‧gi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi urologi urologit
genetiivi urologin urologien
(urologein)
partitiivi urologia urologeja
akkusatiivi urologi;
urologin
urologit
sisäpaikallissijat
inessiivi urologissa urologeissa
elatiivi urologista urologeista
illatiivi urologiin urologeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi urologilla urologeilla
ablatiivi urologilta urologeilta
allatiivi urologille urologeille
muut sijamuodot
essiivi urologina urologeina
translatiivi urologiksi urologeiksi
abessiivi urologitta urologeitta
instruktiivi urologein
komitatiivi urologeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo urologi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • urologi Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

urologi yl. (yks. määr. urologin [luo], ei monikkoa)

  1. urologia

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5