uumoileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauumoileminen (38)
- teonnimi verbistä uumoilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uumoileminen | uumoilemiset |
genetiivi | uumoilemisen | uumoilemisten uumoilemisien |
partitiivi | uumoilemista | uumoilemisia |
akkusatiivi | uumoileminen; uumoilemisen |
uumoilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uumoilemisessa | uumoilemisissa |
elatiivi | uumoilemisesta | uumoilemisista |
illatiivi | uumoilemiseen | uumoilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uumoilemisella | uumoilemisilla |
ablatiivi | uumoilemiselta | uumoilemisilta |
allatiivi | uumoilemiselle | uumoilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uumoilemisena (uumoilemisna) |
uumoilemisina |
translatiivi | uumoilemiseksi | uumoilemisiksi |
abessiivi | uumoilemisetta | uumoilemisitta |
instruktiivi | – | uumoilemisin |
komitatiivi | – | uumoilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uumoilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uumoilemis- |