uurastaja

Suomi

Substantiivi

uurastaja (10)

henkilö, joka uurastaa

Ääntäminen

IPA: /ˈuːrɑsˌt̪ɑjɑ/
tavutus: uu‧ras‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uurastaja	uurastajat
genetiivi	uurastajan	uurastajien (uurastajain)
partitiivi	uurastajaa	uurastajia
akkusatiivi	uurastaja; uurastajan	uurastajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	uurastajassa	uurastajissa
elatiivi	uurastajasta	uurastajista
illatiivi	uurastajaan	uurastajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	uurastajalla	uurastajilla
ablatiivi	uurastajalta	uurastajilta
allatiivi	uurastajalle	uurastajille
muut sijamuodot
essiivi	uurastajana	uurastajina
translatiivi	uurastajaksi	uurastajiksi
abessiivi	uurastajatta	uurastajitta
instruktiivi	–	uurastajin
komitatiivi	–	uurastajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	uurastaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka uurastaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

uurastaja Kielitoimiston sanakirjassa