Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

uurastus (39)

  1. uurastaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈuːrɑst̪us/
  • tavutus: uu‧ras‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uurastus uurastukset
genetiivi uurastuksen uurastusten
uurastuksien
partitiivi uurastusta uurastuksia
akkusatiivi uurastus;
uurastuksen
uurastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi uurastuksessa uurastuksissa
elatiivi uurastuksesta uurastuksista
illatiivi uurastukseen uurastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uurastuksella uurastuksilla
ablatiivi uurastukselta uurastuksilta
allatiivi uurastukselle uurastuksille
muut sijamuodot
essiivi uurastuksena uurastuksina
translatiivi uurastukseksi uurastuksiksi
abessiivi uurastuksetta uurastuksitta
instruktiivi uurastuksin
komitatiivi uurastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uurastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
uurastus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä uurastaa (uurast- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa