Substantiivi

muokkaa

uusija (12)

  1. henkilö, joka uusii jonkin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈuːsijɑ/
  • tavutus: uu‧si‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uusija uusijat
genetiivi uusijan uusijoiden
uusijoitten
(uusijain)
partitiivi uusijaa uusijoita
akkusatiivi uusija;
uusijan
uusijat
sisäpaikallissijat
inessiivi uusijassa uusijoissa
elatiivi uusijasta uusijoista
illatiivi uusijaan uusijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uusijalla uusijoilla
ablatiivi uusijalta uusijoilta
allatiivi uusijalle uusijoille
muut sijamuodot
essiivi uusijana uusijoina
translatiivi uusijaksi uusijoiksi
abessiivi uusijatta uusijoitta
instruktiivi uusijoin
komitatiivi uusijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uusija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • uusija Kielitoimiston sanakirjassa