uusija

Suomi

Substantiivi

uusija (12)

henkilö, joka uusii jonkin

Ääntäminen

IPA: /ˈuːsijɑ/
tavutus: uu‧si‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	uusija	uusijat
genetiivi	uusijan	uusijoiden uusijoitten (uusijain)
partitiivi	uusijaa	uusijoita
akkusatiivi	uusija; uusijan	uusijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	uusijassa	uusijoissa
elatiivi	uusijasta	uusijoista
illatiivi	uusijaan	uusijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	uusijalla	uusijoilla
ablatiivi	uusijalta	uusijoilta
allatiivi	uusijalle	uusijoille
muut sijamuodot
essiivi	uusijana	uusijoina
translatiivi	uusijaksi	uusijoiksi
abessiivi	uusijatta	uusijoitta
instruktiivi	–	uusijoin
komitatiivi	–	uusijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	uusija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka uusii jonkin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

uusija Kielitoimiston sanakirjassa