uusintaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauusintaminen (38)
- teonnimi verbistä uusintaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uusintaminen | uusintamiset |
genetiivi | uusintamisen | uusintamisten uusintamisien |
partitiivi | uusintamista | uusintamisia |
akkusatiivi | uusintaminen; uusintamisen |
uusintamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uusintamisessa | uusintamisissa |
elatiivi | uusintamisesta | uusintamisista |
illatiivi | uusintamiseen | uusintamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uusintamisella | uusintamisilla |
ablatiivi | uusintamiselta | uusintamisilta |
allatiivi | uusintamiselle | uusintamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uusintamisena (uusintamisna) |
uusintamisina |
translatiivi | uusintamiseksi | uusintamisiksi |
abessiivi | uusintamisetta | uusintamisitta |
instruktiivi | – | uusintamisin |
komitatiivi | – | uusintamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uusintamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uusintamis- |