uuvuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaauuvuttaminen (38)
- teonnimi verbistä uuvuttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uuvuttaminen | uuvuttamiset |
genetiivi | uuvuttamisen | uuvuttamisten uuvuttamisien |
partitiivi | uuvuttamista | uuvuttamisia |
akkusatiivi | uuvuttaminen; uuvuttamisen |
uuvuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uuvuttamisessa | uuvuttamisissa |
elatiivi | uuvuttamisesta | uuvuttamisista |
illatiivi | uuvuttamiseen | uuvuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uuvuttamisella | uuvuttamisilla |
ablatiivi | uuvuttamiselta | uuvuttamisilta |
allatiivi | uuvuttamiselle | uuvuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uuvuttamisena (uuvuttamisna) |
uuvuttamisina |
translatiivi | uuvuttamiseksi | uuvuttamisiksi |
abessiivi | uuvuttamisetta | uuvuttamisitta |
instruktiivi | – | uuvuttamisin |
komitatiivi | – | uuvuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uuvuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
uuvuttamis- |