uuvuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä uupua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uuvuttava uuvuttavat
genetiivi uuvuttavan uuvuttavien
(uuvuttavain)
partitiivi uuvuttavaa uuvuttavia
akkusatiivi uuvuttava; uuvuttavan uuvuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi uuvuttavassa uuvuttavissa
elatiivi uuvuttavasta uuvuttavista
illatiivi uuvuttavaan uuvuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uuvuttavalla uuvuttavilla
ablatiivi uuvuttavalta uuvuttavilta
allatiivi uuvuttavalle uuvuttaville
muut sijamuodot
essiivi uuvuttavana uuvuttavina
translatiivi uuvuttavaksi uuvuttaviksi
abessiivi uuvuttavatta uuvuttavitta
instruktiivi uuvuttavin
komitatiivi uuvuttavine

uuvuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä uuvuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uuvuttava uuvuttavat
genetiivi uuvuttavan uuvuttavien
(uuvuttavain)
partitiivi uuvuttavaa uuvuttavia
akkusatiivi uuvuttava; uuvuttavan uuvuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi uuvuttavassa uuvuttavissa
elatiivi uuvuttavasta uuvuttavista
illatiivi uuvuttavaan uuvuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi uuvuttavalla uuvuttavilla
ablatiivi uuvuttavalta uuvuttavilta
allatiivi uuvuttavalle uuvuttaville
muut sijamuodot
essiivi uuvuttavana uuvuttavina
translatiivi uuvuttavaksi uuvuttaviksi
abessiivi uuvuttavatta uuvuttavitta
instruktiivi uuvuttavin
komitatiivi uuvuttavine