vääntyileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavääntyileminen (38)
- teonnimi verbistä vääntyillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vääntyileminen | vääntyilemiset |
genetiivi | vääntyilemisen | vääntyilemisten vääntyilemisien |
partitiivi | vääntyilemistä | vääntyilemisiä |
akkusatiivi | vääntyileminen; vääntyilemisen |
vääntyilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vääntyilemisessä | vääntyilemisissä |
elatiivi | vääntyilemisestä | vääntyilemisistä |
illatiivi | vääntyilemiseen | vääntyilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vääntyilemisellä | vääntyilemisillä |
ablatiivi | vääntyilemiseltä | vääntyilemisiltä |
allatiivi | vääntyilemiselle | vääntyilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vääntyilemisenä (vääntyilemisnä) |
vääntyilemisinä |
translatiivi | vääntyilemiseksi | vääntyilemisiksi |
abessiivi | vääntyilemisettä | vääntyilemisittä |
instruktiivi | – | vääntyilemisin |
komitatiivi | – | vääntyilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vääntyilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vääntyilemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi vääntyillä + johdin -minen