vääntyilevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavääntyilevä (10)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vääntyillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vääntyilevä | vääntyilevät |
genetiivi | vääntyilevän | vääntyilevien (vääntyileväin) |
partitiivi | vääntyilevää | vääntyileviä |
akkusatiivi | vääntyilevä; vääntyilevän |
vääntyilevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vääntyilevässä | vääntyilevissä |
elatiivi | vääntyilevästä | vääntyilevistä |
illatiivi | vääntyilevään | vääntyileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vääntyilevällä | vääntyilevillä |
ablatiivi | vääntyilevältä | vääntyileviltä |
allatiivi | vääntyilevälle | vääntyileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vääntyilevänä | vääntyilevinä |
translatiivi | vääntyileväksi | vääntyileviksi |
abessiivi | vääntyilevättä | vääntyilevittä |
instruktiivi | – | vääntyilevin |
komitatiivi | – | vääntyilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |