vähätteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavähätteleminen (38)
- teonnimi verbistä vähätellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vähätteleminen | vähättelemiset |
| genetiivi | vähättelemisen | vähättelemisten vähättelemisien |
| partitiivi | vähättelemistä | vähättelemisiä |
| akkusatiivi | vähätteleminen; vähättelemisen |
vähättelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vähättelemisessä | vähättelemisissä |
| elatiivi | vähättelemisestä | vähättelemisistä |
| illatiivi | vähättelemiseen | vähättelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vähättelemisellä | vähättelemisillä |
| ablatiivi | vähättelemiseltä | vähättelemisiltä |
| allatiivi | vähättelemiselle | vähättelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vähättelemisenä (vähättelemisnä) |
vähättelemisinä |
| translatiivi | vähättelemiseksi | vähättelemisiksi |
| abessiivi | vähättelemisettä | vähättelemisittä |
| instruktiivi | – | vähättelemisin |
| komitatiivi | – | vähättelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vähättelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vähättelemis- | |