Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

väijy (1)

  1. mikä tahansa väijyjen sukuun (Myiodynastes) kuuluva tyrannien heimon lintulaji tai sellaisen yksilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋæi̯jy/
  • tavutus: väi‧jy

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väijy väijyt
genetiivi väijyn väijyjen
partitiivi väijyä väijyjä
akkusatiivi väijy;
väijyn
väijyt
sisäpaikallissijat
inessiivi väijyssä väijyissä
elatiivi väijystä väijyistä
illatiivi väijyyn väijyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi väijyllä väijyillä
ablatiivi väijyltä väijyiltä
allatiivi väijylle väijyille
muut sijamuodot
essiivi väijynä väijyinä
translatiivi väijyksi väijyiksi
abessiivi väijyttä väijyittä
instruktiivi väijyin
komitatiivi väijyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väijy-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • verbistä väijyä < linnun tavasta hankkia ravintoa lentäviä hyönteisiä nappaamalla.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

costaricanväijy, isonokkaväijy, keltakulmaväijy, kimakkaväijy, naamioväijy, perunväijy, pikkuväijy, rosvoväijy, rotkoväijy, savanniväijy, tarhaväijy, trilliväijy, valkokulmaväijy, viiksiväijy, viiruväijy

Substantiivi muokkaa

väijy (1)

  1. (armeijaslangia) vartio

Verbi muokkaa

väijy

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä väijyä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä väijyä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä väijyä

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 252. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.