väijyntä

Suomi

Substantiivi

väijyntä (9-J)

väijyminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋæi̯jynt̪æ/
tavutus: väi‧jyn‧tä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	väijyntä	väijynnät
genetiivi	väijynnän	väijyntöjen (väijyntäin)
partitiivi	väijyntää	väijyntöjä
akkusatiivi	väijyntä; väijynnän	väijynnät
sisäpaikallissijat
inessiivi	väijynnässä	väijynnöissä
elatiivi	väijynnästä	väijynnöistä
illatiivi	väijyntään	väijyntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	väijynnällä	väijynnöillä
ablatiivi	väijynnältä	väijynnöiltä
allatiivi	väijynnälle	väijynnöille
muut sijamuodot
essiivi	väijyntänä	väijyntöinä
translatiivi	väijynnäksi	väijynnöiksi
abessiivi	väijynnättä	väijynnöittä
instruktiivi	–	väijynnöin
komitatiivi	–	väijyntöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	väijynnä-
vahva vartalo	väijyntä-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. väijyminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

väijyntä Kielitoimiston sanakirjassa