väistävä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
väistävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä väistää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väistävä | väistävät |
| genetiivi | väistävän | väistävien (väistäväin) |
| partitiivi | väistävää | väistäviä |
| akkusatiivi | väistävä; väistävän | väistävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väistävässä | väistävissä |
| elatiivi | väistävästä | väistävistä |
| illatiivi | väistävään | väistäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väistävällä | väistävillä |
| ablatiivi | väistävältä | väistäviltä |
| allatiivi | väistävälle | väistäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väistävänä | väistävinä |
| translatiivi | väistäväksi | väistäviksi |
| abessiivi | väistävättä | väistävittä |
| instruktiivi | – | väistävin |
| komitatiivi | – | väistävine |